Punaisella matolla

Tälläkin viikolla asiat alkoivat mukavasti edetä.

Keittiön kaapistot saatiin suurin piirtein suoraan – karmea homma keskelle lattiaa, ja hyvin epätasaista sellaista! Mutta, kylläpä on melkoinen ero ulkonäössä.

Jalkojen alle laittaminen korotti kaapit oikealle korkeudelle, mikä osaltaan tuo myös muutosta parempaan suuntaan. Aiemmin korkeutta oli 10 cm vähemmän, se on aika suuri ero. Työskentelymukavuus on senteistä kiinni, ja oikea korkeus paitsi lisää mukavuutta, myös ergonomiaa. Selkä ei kauaa pidä väärässä asennossa työskentelystä.

Ensi viikolla sitten jatkuukin sähkötyöt, jospa keittiötä pääsisi käyttämään lähes normaalisti – vesi tosin puuttuu vielä. Sen saa onneksi viereisestä huoneesta.

Päivät menevät tällä hetkellä hurjan nopeasti. Jopa vähän turhan nopeasti tarvittavan tekemisen suhteen. Oli pakko painaa hieman lisää kaasua ja unohtaa makuuhuoneen lattian hionta, joka vie ikuisuuden. Koneella sen tekee nopeasti, mutta esivalmistelut ja lattiassa olevat naulat veivät jo monen monta hetkeä. Jatketaan paremmalla ajalla.

Makuuhuone ei kuitenkaan suinkaan jää käyttämättä. Koska se on keittiön vieressä, keittiön takka lämmittää myös tätä huonetta, ja irrallinen patteri hoitaa loput. Lattianhirvitys piti kuitenkin peittää.

Mattoa päälle! Syksyllä tuli ostettua reilut 500 neliötä punaista messumattoa, kivikoulun myyjäisiin ja muihin tapahtumiin sekä puukoulun lattioiden päälle.

Puukoululla lattiat jäivät kuitenkin ilman mattoa, oli tärkeämpääkin. Ja lisäksi, halutaanko nyt tosiaan kokolattiamatto vanhan puulattian päälle? Ei.

Tähän tarkoitukseen matto kuitenkin on parempi kuin hyvä! Vielä se ei ole mitenkään paikallaan, mutta näyttää kivalta, suojaa ja hieman lämpöäkin pitää, lattianraoista kyllä paikoin hieman vetää.

Aivan ihanaa, kun sänkykin on vihdoin kasassa! Rupeaa jo olemaan makuuhuoneen tuntua – aiemmin on nukuttu mm. keittiössä. Takka täytyy puunata oikein kunnolla myös ulkoa päin, jalkalistat takaisin lattiaan ja vaikka mitä, mutta isoja askeleita eteenpäin päästiin jo näinkin.

Seuraavana, kun on ensin kunnolla siivottu, on kuitenkin erittäin tärkeä vaihe: pinnasängyn kasaus. Tuleva elimäkeläinen saapuu maailmaan ihan muutaman viikon päästä eikä mikään ole valmista! Äitiyslomakin pääsi hieman vahingossa huomaamatta alkamaan tällä viikolla.

Tänään alkoi jo hieman löytymään olohuonettakin. Se on tähän saakka toiminut enemmän varastona kuin muuna, mutta nyt vihdoin on tilaa hieman järjestelläkin, toinen sohva kun siirtyi kivikoulun puolelle. Vaikka iso huone onkin, ei sentään kahta suurta sohvaa laiteta samaan. Laatikoita ja säkkejä löytyy vielä, mutta suunta on eteenpäin!

70″ kokoinen tv näyttää melkoisen mitättömältä valtavalla seinällä ja valtavan takan vieressä. Miten sitä pärjäsikään 90-luvulla, kun 20″ kuvaputkitelevisio oli suurinta mitä löytyi, ja sitä katseltiin usean metrin päästä? Kyllä äidin Luxorista näkyi varsin hyvin Pikku Kakkosta katsella, nykyään mikään ei tahdo riittää.

Illan päätteeksi ruokapöytä piti vielä laittaa uuteen asentoon- nyt kun se sängyn lähdettyä mahtuu monella tavalla.

On ainakin tilaa ympärillä. Melko pieneltä voi suuressa tilassa parimetrinen pöytäkin näyttää! Mutta tämän ääressä on ihana taas huomenna aamukahvit juoda.

Ensi viikolla lupasimmekin olla avoinna klo 10-13 arkisin, ja tuolloin pääsee puukoululla innokkaat taiteilemaan omia muistikirjoja – tervetuloa! Lisätietoa löytyy verkkosivujen tapahtumaosiosta.

Last but not least: Se lehtisalaatti.

Kyllä vain kasvaa!

Toivottavasti nähdään ensi viikolla – ja oikein mukavaa hiihtolomaviikkoa koululaisille!