Nytpä keksin (syön)

Tänään miesväki halusi keksejä. Ohje lopussa!

Siispä jälleen ulkoilemaan, ja kaupan kautta palatessa löytyi kassista munia, jauhoja ja muuta tarpeellista.

Nämä kaksi ukkoa ovat keksien suhteen melkoisia suursyömäreitä. Erityisesti Marie-keksit menevät suuhun kuin leipä. Mikä ihme niissä miellyttää? Minun makuuni aivan liian mauttomia. Mutta, eipä Sebastiankaan toisaalta ymmärrä, kuinka me suomalaiset ihannoidaan salmiakkia.

Sillä aikaa, kun touhutaapero vielä söi ruokaansa, alkoi taikinan teko. Eikä mikään pieni määrä ollutkaan.

Smeg pääsi hommiin kun ainekset oli kupissa. Taikinasta tulisi kyllä pehmeää, mutta ison määränkin vuoksi laite hoiteli homman käsiä paremmin.

Ohjeesta huolimatta hiukan sai lisätä jauhoja, sen verran pehmeäksi massa jäi. Tämä osaltaan johtui myös poisjätetystä mantelirouheesta.

Tarkoitus oli käyttää piparimuotteja, mutta ilman jauhojen lisäämistä taitaisivat muottien muodot pehmeässä taikinassa jäädä haaveeksi.

Ja hieno muotti olikin! Tuohan on aivan Cane corson, meidänkin karvakuonomme näköinen!

Suomessa tosin valtaosa corsoista on saanut häntänsä pitää, ja korvatkin ovat luppana tallella – muut ovatkin tuontikoiria. Rapakon toisella puolella löytyykin vähän enemmänkin hurjemman näköistä yksilöä kuin tämä, Sebastianin ottamassa kuvassa oleva nuuskuttaja. Hännät typistetty ja korvat leikattu pieniksi pystykolmioiksi. Kylläpä muuttuu koiran ulkonäkö!

Taikina siis saatiin valmiiksi ja kaulittua tasaiseksi, uuni asetettua 180 asteeseen, koiranpäämuotti löydettyä, mutta muita piparimuotteja sitten ei löytynytkään. Improvisoiden eteenpäin, snapsilasi ja tavallinen lasi soveltuvat pyöreiksi muodoiksi. Pelti uuniin ja odottelemaan!

Taikinaa tuli sen verran runsaasti, että osa jäi odottamaan paistoa huomenna. Keksipurkki sai mukavasti täytettä jo tämänpäiväisestä erästä, mutta tätä ennen oli toki testattava, että hyvältä maistuu!

Tässäpä siis näiden keksien resepti (joka alun perin on netistä, saksalaisesta lähteestä löytynyt resepti):

• 1 kg vehnäjauhoja
• 500g voita
• 6 munaa
• 400g sokeria
• 2 rkl leivinjauhetta
• 2rkl vaniljasokeria
• (250g mantelirouhetta)

Sekoita ainekset keskenään tasaiseksi massaksi. Kaulitse tasaiseksi, käytä muotoilussa omaa luovuuttasi tai vaikka piparimuotteja.

Paista uunissa 180 asteessa noin 12-15 minuuttia.

Sebastian selasi myös kotipaikkakuntansa omaa reseptikirjaa ennen keksireseptin valitsemista.

Olisipa hienoa, jos saataisiin koottua elimäkeläisten omia huippureseptejä kirjaksi myös! Joko kokataan?